Tähän väliin tällainen ohimenevä informaatio, että olen blogini alun siirtänyt nettisivulta toiselle käytännöllisistä ja teknisistä syistä. Edellisellä sivulla blogia oli sekä hankalaa lukea, että muokata. Kaikki tekstit tätä ennen on vain kopioitu edelliseltä nettisivulta. Siksi siis alkupään päivämäärät eivät pidä vähääkään paikkaansa.
Nettilukio hei! Aika vau! Mä siis oikeesti suoritin kokonaisen lukion, ihan vain kotona. Aika uskomatonta! Ja tosiaan, alustavat pisteet yo-kokeista on saatu, että kyllä niistä kaikista ainakin läpi pääsi. Tietty ne on nyt Otavan opiston, eli mun oman lukion opettajat ensin arvioineet ja nyt ne menee YTL:n sensoreiden arvosteltavaksi vielä. Sensorit voi sitten päättää joko lisätä tai vähentää pisteitä.
Kun sitten sensorit on arvostelleet kaikki kokeet, pisteet on annettu, alkavat he viisaissa mielissään päättää pisterajoja. Joka vuosi eri arvosanoihin tarvitaan eri pisteet. Pisterajat määrätään sen mukaan, kuinka vaikea koe on sinä vuonna yleisesti ottaen ollut. Eli jos kukaan ei ole saanut kovin hyviä pisteitä, saa pienemmillä pisteillä parempia arvosanoja ja vastaavasti jos suurimmalla osalla koe on mennyt hyvin, on pisterajat paljon tiukemmat. Sen verran kuitenkin uskallan omista alustavista pisteistäni vanhojen pisterajojen perusteella päätellä, että kyllä ne läpi meni. Lopullisia arvosanoja en kuitenkaan vielä uskalla lähteä veikkailemaan.
Sen verran vanhoja pisteitä katsellessani olen koostanut, että muut kokeet meni ihan odotetusti, paitsi psykologia. Olen siis todella pettynyt omaan suoritukseeni ja saamiini pisteisiin. Kuten aikaisemmin kerroinkin, koe oli todella vaikea ja hämmentävä mielestäni. Nytkin, olin kaikkeen kyllä vastannut oikein, mutta aivan liian suppeasti ja yksipuolisesti. Eli olisi pitänyt vain kirjoittaa pitempiä ja laajempia tekstejä, kun sitä kerta ei ollut kiellettykään. Mutta sillä arvosanalla on sitten mentävä, mikä sieltä tulee. Ei mahda enää mitään. En aio lähteä ensi vuonna korottamaan. Kokeet olisi voineet sujua paremmin, jos niihin olisi ehtinyt valmistautua vielä paremmin ja syvällisemmin. Toisaalta, luin nyt jo aivan hulluna, aina oikeastaan kun vaan pystyin. Lainasin paljon kirjoja, materiaalia kirjastosta, luin enemmän kuin mitä kursseilla opetettiin ja panostin todella paljon psykan kokeeseen. Siksi se ehkä menikin penkin alle. En mä nuorempana ikinä lukenut kokeisiin, ja arvosanaksi tuli se mikä sattui tulemaan. Nyt sitten suututtaa, kun näki paljon vaivaa ja siltikään ei menestynyt. Eli tässä nyt sitten lopullisia pisteitä odotellessa. Mutta läpi se meni hei!!!
Vaikka tuo psyka nyt olikin ehkä hieman pettymys, mun täytyy sanoa, että oon aika pirun ylpeä itsestäni! Mä olen tehnyt tämän kaiken, ihan itse, kotosalla kaiken muun normaalin elämän ohessa. Muut voi olla opiskelijoita täysipäiväsesti, mä olin opiskelija kun elämältäni ehdin. Aina ei kieltämättä olis kiinnostanu, eikä varsinkaan äitiyden myötä tahtonut olla aikaa tai energiaa, mutta sillä suomalaisella sisulla! Periksihän en prkl voi antaa, kun sitä ne kaikki kumminkin odottaa! Nyt mä olen sitten ansainnut oman valkolakkini ja voin hyvillä mielin keskittyä jatko-opintoihin! Tänään julkaistiinkin psykan pääsykokeiden loput materiaalit. Semmonen suunnilleen 100 sivua lisää luettavaa. Huhheijaa..
Sosionomin linjalle AMK:hon esivalintakokeet järjestetään jo 19.4. eli viikon päästä. Niihin oli se 100 sivua luettavaa. Niihin olen nyt hiljalleen aloittanut (tosin yo-kokeiden jälkeen oli ainakin kaks viikkoa kun en tehnyt sitten yhtään mitään opintoihin viittaavaa) lukemisen, ja vielä olisi ”muutama” sivu tuosta sadasta lukematta… Hoo, ja tuollaista virallista tekstiä, tutkimuksia ja sen sellaisia, eli ei mitään kevyttä iltalukemista.. Noh, viikossa ehtii kuitenkin paljon, kun lukee aina kun pystyy. En usko, että mitään noista luettavista tarvitsee sinältään ulkoa osata, enemmänkin ymmärtää kokonaisuudet. Esim. tutkimustuloksia siitä, miksi ihmiset velkaantuu. Tai onko opiskelijoidenohjaajat motivoituneita, onko heillä riittävästi aikaa ja resursseja opettamiseen jne. Eli tuskin on osattava mitään ulkoa, mutta ymmärrettävä kokonaisuudet ja mitä on tutkittu ja miksi. Mutta kyllä sitä siinäkin on lukemista ihan riittävästi. Esivalintakoe on sinänsä hauska, että se tehdään kotona netissä. Sähköpostiin saan kirjautumistunnukset, ja esivalintakokeen perusteella sitten valitaan ne jotka pääsevät vasta varsinaiseen pääsykokeeseen.
Tässä kohtaa ei voi mitään muuta kun pyytää että kaikki pitää peukkuja ja toivottavasti jaksan ahkerasti lukea. Monistenippu kouraan ja lapsen kanssa leikkikentälle. Taapero saa painaa pihalla sydämensä kyllyydestä kun minä koitan samalla lukea sitä monistenippuani läpi. Päiväunilla on myös hyvää aikaa lukea. Siinä on yleensä 1-1,5h hyvää aikaa (useimmiten vaan se 1h, mutta on sekin jo aikaa). Illalla vielä sitten kun mies tulee töistä (nyt iltavuorossa, joten vasta 18 tienoilla kotosalla..) saan hetken opiskeluaikaa ennen iltapuuhia. Niin, ja kun olen laulanut tuutulaulun ja lapsi nukkuu, kuten kuvassa kauniit yövalot näkyy, sitten on aikaa, jos aivot vielä toimii 😛 Taistellaan nyt ensin tuo esivalintakoe, murehditaan sitten vasta psykan pääsykokeita!
Vastaa