Kuukausi: huhtikuu 2018

Enkun yo-kokeet

On 10.4.2018

Enkun yo-kirjoitukset on jo huomenna. Mä olen yrittänyt tässä tällaista kielikylpymetodia. Ei ole enää oikein aikaa eikä energiaa päntätä kielioppia, joten olen ikään kuin sen varassa mitä jo osaan. Jotta englanti sujuisi mahdollisimman hyvin, olen nyt koittanut äikän yo:sta päästyäni lukea ja kuunnella mahdollisimman paljon englantia. Harmi kun tuo taapero ei vielä osaa englantia (eihän tuo osaa raukka vielä edes kunnolla äidinkieltäänkään), sillä se olisi ollut varsin tehokas lisä minun kielikylpyyni. Olisimme voineet täällä päivät keskustella vain ja ainoastaan englanniksi. Mutta ainakin nyt on kuunneltu ja luettu. En ole mikään loistava englannissa, joten koitan pärjätä niillä eväillä jotka mulla on. en halunnut kirjoittaa matikkaa pitkänä, joten valitsin mieluummin englannin pitkäksi. Ja ruotsiahan en kirjoita ollenkaan. En osaa vieläkään oikein sanaakaan ruotsia 😛 Kurssit oli yhtä tappelua…

Harry Potter and Philosopher’s Stone

Mutta, olen ollut aina Harry Potter-fani, ja kaikki kirjat osaan suomeksi jo suunnilleen ulkoa 😀 Pitkään aikaan en niitä kyllä ole lukenut, mutta mikäs sen parempi, kuin lukea samaa sitten englanniksi. Tavallaan ei haittaa, vaikka kaikkea ei ymmärräkään, koska tarinan osaa ulkoa. Mutta olen kyllä positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin englantini sujuu. Kursseista en ikinä ole saanut 7 tai 8 parempaa arvosanaa (ja kuitenkin jopa 6 on vilahtanut) mutta silti minä ihan oikeasti luen jo toista romaania englanniksi!

Kun en lue, tai sanotaanko kun istun tietokoneella tekemässä omia juttujani (lue: pelaamassa tietokonepelejä) olen laittanut taustalle englanninkielisiä puheita Youtubesta. TED:n pätkät on tosi hyviä, selkeästi puhuttuja ja hyvällä englannilla kerrottuja. Ei ihan hirveästi viljellä puhekielisyyttä, mikä helpottaa minun työtäni. Ei tarvitse niin tiukasti koittaa miettiä, mikä on oikeaa englantia ja mikä puhekieltä. Puhekielikin on ihan hyvä osata mutta kokeissa siitä sakotetaan, joten juuri nyt ei kannata sitä osata.

Kirja minulla on ollut nämä muutaman päivän koko ajan mukana. Aina kun lapsi innostuu hetkeksi leikkimään jotain, nukkuu päiväunia tai katsoo lastenohjelmia, minä otan kirjan esiin ja luen. Illalla taas kun mies tulee kotiin ja viettää hetken lapsen kanssa ennen iltapaloja ja -pesuja, minulla on aikaa tulla koneelle ja laittaa englanninkielisiä videoita pyörimään. Ja tietysti sitten kun tenava on mennyt yöunille, on aikaa vielä pari tuntia.

Kummasti sitä sitten kaiken kiireen keskeltä löytyykin 3-4 tuntia aikaa opiskella. Mutta totuushan sitten on se, että tuo on kaikki minun ns. oma aikani, sekä se aika, jona täytyy tehdä kotityöt. Eli jostain sitä vaan joutuu tinkimään. Minun kohdallani ensimmäisenä tekemättä jää kotityöt. Toisena sitten joudunkin hylkäämään sen oman ajan. Opinnoista kun ei juuri nyt ole vähääkään varaa tinkiä.

Joskus on sitten niitäkin päiviä, kun lapsi menee yökylään, joko mummolle tai tädille tai minun ystävilleni. Tällöin on hieman enemmän aikaa. Mutta se tulee kyllä yleensä kulutettua joko ihan vain omaan itseen tai vaihtoehtoisesti parisuhteeseen. Seuraavana aamuna sitten kun alkaa olla lasta jo ikävä, malttaa yleensä tehdä vähän aikaa jotain järkevää. Mutta jos ”vapaata” on kerran kuukaudessa, ei siinä huvita sitä ainoata vapaataan tuhlata opiskeluun. Ei ainakaan kokonaan.

Pääsykokeet ja niihin valmistautuminen

By Äitiopiskelija

On 10.4.2018

In Pääsykokeet

AMK:n sosionomin pääsykoemateriaalit

Mun täytyy sanoa, että tuntuu hullulta ajatella, kuinka joku voi selvitä sekä yo-kokeista että pääsykokeista. Toisaalta, tavallisella lukiolaisella on hieman enemmän kuin 2h päivässä aikaa iltaisin opiskella. Ja olisihan sitä minullakin hieman enemmän, mutta pitkä päivä lapsen kanssa vie kummasti mehut, ja aina vaan ei illalla jaksa sitten enää ihan täysillä panostaa. Mutta siis, psykan pääsykokeeseen materiaaliksi annettiin tilastomatikan kirja, ja loput materiaalit julkaistaan vasta 10.4. klo 12.00. Ja kyllä, kellon tarkkuudella. AMK:n kokeisiin taas julkaistiin materiaalit eilen, ja tulostelin n. 100 sivua luettavaa. Tässä nyt kun lukee vielä yo-kokeisiinkin, niin tuntuu että urakka on loputon ja aiiiivan liian suuri yhdelle kotiäidille. Millä ilveellä muka mulla olis aikaa ja energiaa tähän kaikkeen.

Jotenkin toi tahto ja halu sit kumminkin vaan motivoi. Ja kun kerta jo ensimmäisistä yo-kokeista on selviydytty, eihän ne enää huonosti voi mennä, eihän? 😉

Mähän olen pienessä päässäni jo päättänyt, että mä olen syksyllä yliopiston tai vähintään AMK:n opiskelija. Katsotaan sitten, kuinka lujaa mun unelmani romuttuu, jos en pääse kumpaankaan :O

Yhteishaku 14.3.-28.3.

By Äitiopiskelija

On 10.4.2018

In Pääsykokeet

Yhteishakuaika on tosi lyhyt. Koulutarjontaan kannattaakin tutustua hyvissä ajoin, ja alkaa karsia missä tahtoo opiskella. https://opintopolku.fi/wp/fi/

Opintopolusta löytyvät kaikki koulutukset ja erilaisilla hakutoiminnoilla on helppoa etsiä juuri sitä, mikä sopii sinulle. Minulle tärkeää oli koulun läheisyys (käytin paikkakuntahakua), haluamani ala, koulutuksen tietty piti olla haettavissa yhteishaussa ja amk:n puolelta halusin löytää sellaisen koulun, jossa olisi mahdollisuus monimuotokoulutukseen (vkl-, ilta- ja etäkoulutuksena yleensä).

Ensisijaisesti hain opiskelemaan psykologian kandi+maisteri-koulutukseen yliopistoon. Olen jo piiiiiitkän aikaa haaveillut psykologian opiskelusta ja jopa psykologin ammatista. Eniten olisi kiinnostanut kasvatuspsykologia, mutta pääaineena sitä saattoi opiskella vain Turussa, ja sinne minulla ei ole mahdollisuuksia perheen kanssa lähteä.

Toka valinta oli AMK ja sosionomi. Tämä ammattina ehkä olisi psykologin ja lasten kanssa työskentelevän välimaastoa ja varmasti nauttisin tästäkin työstä. Psykologian osaamisesta alalla on hyötyä paljonkin, vaikka se ei varsinaisesti mikään virallinen pääaine olekaan.

Koulutuksia on valtavasti tarjolla, ja karsimista on paljon. Helpottaa tietysti jo paljon, jos tahtoo vain yliopistoon tai AMK:n. Mutta minun valintani oli oikeastaan psykologia tai AMK, koska miellän jotenkin, että ammattikorkeaan on helpompi päästä kuin yliopistoon. Tavoitteenani siis on päästä opiskelemaan psykaa, mutta jos se ei onnistu, AMK on varasuunnitelma.

Ensimmäisenä koulutuksia katsellessani meinasi iskeä epätoivo. Tuntui että kaikki koulutukset oli kirjoitettu hepreaksi ja missään ei sanottu mitään selvästi. Kannattaakin varata siis aikaa koulutuksiin tutustumiseen. Kun niitä itsekin ajan kanssa kaikessa rauhassa sitten luin, alkoi kaikki kummasti selkiytyä. Kandi+maisteri on se, jolla saa koko ammattiin vaadittavan pätevyyd

Psykan pääsykoekirja, talousmatematiikkaa.

en, kandi on vain osittainen. Maisteriksi pääsee opiskelemaan kun kandi on suoritettu. Niin, ja alat yliopistoissa on pääpiirteissään vain pääaineittain, esim. psykologia, kasvatuspsykologia, kasvatustiede jne. ja spesifimmät tiedot on pienellä perässä. Sama juttu AMK:ssa. Ensin on ammatti (sosionomi, tradenomi jne) ja sitten kerrotaan erityiset seikat. Koulutuksesta kerrotaan kaikki oleellinen pääsyvaatimuksista ja pääsykoikeista aina kouluun ja koulutusmuotoon. Kannattaa siis tutustua hyvin. Seuraavassa tekstissä vähän tarkemmin pääsykokeista.

Äidinkielen yo-kokeet

By Äitiopiskelija

On 10.4.2018

In Yo-kokeet

Äidinkielen yo-kokeet suoritetaan kahdessa osassa. Ensin on tekstitaidon koe, jossa kuuluu tehdä kolme tehtävää. Nimensä mukaan kokeessa siis testataan tekstitaitoja. Sinun taitojasi ymmärtää, käsitellä ja käyttää lukemaasi. Tehtävänantoja on yleensä 5, joista pitää tehdä kolme. ( https://drive.google.com/file/d/1Vak0BPBP-UQ7n0x-0M6b87Bo1GBRJfMC/view Tekstitaidon koe kevät 2018)

Yleisimpiä tehtävänantoja ovat analysoi, erittele, vertaile. Näihin kaikista eniten oikeastaan auttaa hyvät lukemisen taidot sekä kirjoittamisen taidot. Pitää ymmärtää se mitä lukee ja pitää osata itse kirjoittamalla osoittaa että on ymmärtänyt. Paljon pitää pystyä analysoimaan ja ns. syväluotaamaan tekstiä, jota lukee. Välillä itsestäni tuntui noissa tehtävissä, että tarkoituksia pitäisi löytää sieltäkin, missä niitä ei ole.

Hyvänä esimerkkinä tästä kokeesta ja vaatimuksista. Tein tuon tehtävän jossa pitää lukea katkelma Sofi Oksasen puhdistuksesta ja analysoida siinä esiintyvää miljöötä. Miljöötä, eli tapahtumapaikkaa ja ympäristöä. Ensinnäkin siitä oli vaikeaa saada aikaiseksi kaksi sivua tekstiä, ja toisekseenkin olisi pitänyt tietää minua tarkemmin, mitä kaikkea tuolla miljööllä haetaan. Hyvän vastauksen piirteistä (saatavilla tuolta koemateriaalien yhteydestä) katselin myöhemmin itse, että olisi pitänyt osata eritellä myös sosiaalista miljöötä. Eli kotona turvallista, ulkona ahdistavaa. En tätä kyllä tullut miettineeksi miljöötä eritellessäni. Osasin kyllä hienosti kertoa, että ollaan lehtimetsävyöhykkeellä (liekkö sekään edes oikein) koska ulkona oli koivuja ja nurmikkoa… 😛

Esseekokeessa puolestaan on tehtävänantoja hyvinkin paljon. Tämänkin vuoden kokeessa oli 12 tehtävää mistä valita.

(https://drive.google.com/file/d/1w32bdShe9ZrON_0pej6S8ybhWeEOFgya/view )

Itse valitsin tuon tehtävän 10, jossa piti lukea teksti Matkustajat bussissa ja sen pohjalta pohtia, mikä ohjaa minun elämäni tärkeitä valintoja. Tässä melko sama kuin tekstitaidon kokeessakin, että pitää osata tulkita ja osata kirjoittaa. Esseekokeessa (kuten tässäkin) voi olla myös kuvia ja ensi vuonna jopa videioitakin aineistona. Sähköistyvät kokeet on sinältään helpotus, koska kuka hullu jaksaa kirjoittaa 4-sivuisen esseen uudestaan ja uudestaan, jos siinä menee jotain pieleen… En minä ainakaan. Eka versio oli hyvä, ei pysty korjaamaan 😀

Noh, vinkkejä voisin antaa (arviointia en siis vielä ole saanut) sen fiiliksen pohjalta, mitä nyt on. Älä jännitä. Ne menee kyllä ihan kivasti, kun jättää turhan stressin pois. Käytännön asiat hoituu kyllä, ja se että se otsikko nyt oli väärällä rivillä tai jätit kappaleiden väliin tyhjän rivin sisentämisen sijaan, ei aiheuta sinulle hylättyä. Kunhan olet asennoitunut suorittamaan kokeen ja olet valmis käyttämään siihen annetun 6h aikaa. Minä lähden molemmista heti klo 12.00 kun poistuminen oli sallittua, ja täytyy sanoa, että olisi kannattanut kyllä käyttää kaikki aika hyväkseen. En minä hylättyä näilläkään suorituksilla saa, mutta paremminkin olisi voinut mennä, jos olisi jaksanut keskittyä. Eli keksity vain tekemään mahdollisimman hyvä suoritus, älä stressaa käytännöistä. Äikän koe ennen kaikkea on ”aikuistumisen mittaus” joten se että osaat ajatella ja sinulla on sanottavaa tulee tosissaan näkyä tekstissäsi. Tässä ehkä koe oli minulle helpompi kuin monelle 18v. kokeen tekijälle, koska on elämänkokemusta ja näkemystä jo enemmän. Niin, ja lue, lue, lue ja lue. Ei tarvitse päntätä pelkkiä oppikirjojakaan, vaan lue aivan kaikkea. Lehtiä, kirjoja, satuja mitä vain!! Kaikki sivistää sinun kielellistä osaamistasi, laajentaa näkemyksiäsi, ymmärrystäsi jne. Ja koska kokeissa usein on artikkeleita ym. pohjamateriaalina, helpottaa niiden lajin osaaminen suoritusta kaikkineen.

Nyt on siis hyvä syy ottaa kirja käteen ja painua löhönurkkaan mukavasti kerälle ja nauttia 🙂 Tässä kokeisiin luen vain.. jos joku erehtyy kysymään 😉

Miten minä päädyin mukaan yhteishakuun

By Äitiopiskelija

On 10.4.2018

In Yleinen

Heipä hei vain!

Minähän se siinä. En kovin selfie-mestari 😛

Olen tällainen hieman omalaatuinen, pöhkö ja pääasiassa ihan mukava 31-vuotias nainen. Olen siis kotiäiti, 2-vuotias taapero tuhisee unissaan viereisessä huoneessa. Tämän blogin ei niinkään ole tarkoitus kertoa lapsiarjesta, vaan siitä millä ilveellä sitä ihminen jaksaa sitten opiskella, kun on se lapsi.

Olen nyt siis ollut kotona lapseni kanssa koko ajan. Aloitin jo vuonna 2013 opinnot nettilukiossa (http://nettilukio.fi/nettilukio_etusivu) ja koska tuolloin olin työttömänä, lapsettomana ja asuinkin vielä keskellä ei mitään ilman autoa, oli minun aivan pakko saada päiviini jotain oikeaa, jotain järjissään pitävää. Jotain, mikä olisi oikeasti järkevää ja hyödyllistä, kun kerta töitä ei tahtonut löytyä. Ajattelin ensin, että etsisin jonkun kielikurssin netistä, varmasti löytyisi ilmainen tai kohtuuhintainen jostakin. Törmäsin kuitenkin nettilukioon, ja innostuin välittömästi.

Nuorempana nuo opinnot eivät minulle maittaneet, oli tärkeämpää hengailla kavereiden kaa, näyttää reteeltä ja haistattaa opettajalle pitkää p**kaa. Onneksi sitä jossain vaiheessa vähän viisastui.. No, laitoin siis hakemuksen nettilukioon, ja jo seuraavalla viikolla olin opiskelija. Tai no, en virallisesti, mutta epävirallisesti. Nettilukiossa siis ei täytä opiskelijan edellytyksiä, ja opintotukea ei esim. saa. Jos suorituksia kuukaudessa ei ole liikaa, työttömyyskorvauksille sen sijaan ei ole estettä. Ja no, ei myöskään kotihoidon tuelle.

Mutta siis vau, oli mahdollista oikeasti suorittaa koko lukion oppimäärä, ihan vain kotona. Noh, eihän se ihan niin helppoa ja ruusuista ole, kuin voisi noin äkkiseltään kuvitella, mutta kovalla työllä ja suurella innolla tein ensimmäisenä vuonna huimasti lähes 20 kurssia. Noo, sitten muutinkin nykyisen mieheni kanssa ihmisten ilmoille, joten sosiaaliset suhteet alkoivat viedä aikaa. Sain myös osa-aikaisen työn ja väkisin sekin söi opiskeluaikaa ja energiaa. Opiskelutahti siis hiipui, mutta kyllä edelleen jatkoin opintojani ja sain kursseja suoritettua. Toisen vuoden aikana tein ehkä n. 10 kurssia. Alettiin siis olla jo voiton puolella. Lukion pakolliseen oppimäärään aikuisena kuuluu 44 kurssia, mutta kokonaisuudessaan olen suorittanut niitä kyllä aikas paljon enemmän. Noh, sitten koitti se suuri muutos, ja huomasin olevani raskaana. Tätä oli kyllä suunniteltu ja tarkoituksella yritetty, mutta kyllä se vaan silti rysähti ”vasten kasvoja” kuin jostain mahdottomasta ulottuvuudesta. Vaikka se oli suunniteltu raskaus, tuli se silti täytenä yllätyksenä.

Eipä siinä, minusta oli siis tulossa äiti. Onneksi vielä olisi 9 kuukautta aikaa. Muutaman viikon opiskelinkin äitiyttä ja lapsiarkea, kaiken mitä netti vain suostui paljastamaan. Sitten sainkin jo huomata, että enää ei paljon jaksaisi opiskella. Jatkuva paha olo vei ensin keskittymiskyvyn ja myöhemmin loppumaton, totaalinen ja lamaannuttava väsymys. Olisin voinut vain nukkua. Kroppa ei toiminut, mieli ei jaksanut ja jalat eivät kantaneet. Siis oikeasti, minun piti pysähtyä 400m kauppamatkalla lepäämään, kun en yhdellä rykäisyllä jaksanut kävellä perille asti. Hullua… Mutta raskaus vei kaikki voimani, ja taisin koko 9kk aikana onnistua taistelemaan yhden keskeneräisen kurssin loppuun. Ja noh, sitten edessä olikin jo vauva-arki. Eikä ongelma niinkään ollut se, etteikö olisi ehtinyt opiskella, mutta kyllä sitä kun heräsi joka yö 5 kertaa tasan 2h välein syöttämään lasta ensimmäisen kuukauden, seuraavan kuukauden 3h välein ja senkin jälkeen vielä 2kertaa yössä, niin ei varmaan ole kovin vaikeaa uskoa, ettei aivot enää kerta kaikkiaan kyenneet minkäänlaiseen järkevään toimintaan.

Tästä tulikin sitten vuosi, etten suorittanut yhtään mitään. Kun lapsi oli vuoden ikäinen, aloin hiljalleen palata takaisin oppikirjojen ja kurssimateriaalien pariin. No, nythän minulla olikin kävelevä, touhuava ja tekevä taapero. Välillä onnistuin opiskelemaan päiväunien aikaan, välillä puolisen tuntia leikkikehän avulla. Lapsi leikkikehään ja itse viereen vihkon ja tabletin kanssa. No jaa, sitten taapero olikin jo 1,5v ja ei viihtynyt enää leikkikehässä, hetkeäkään. Eikä yksin. Eikä omissa puuhissaan. Eikä antanut äidin tehdä mitään omaa. Mentiin siis seuraavat puoli vuotta sillä, mitä muut antoivat minulle aikaa, tai sinä aikana, kun lapsi nukkui. Onneksi kursseissa tosiaan oltiin jo voiton puolella, joten tarvittiin enää loppurutistus. Opintoni vaan olivat jo venyneet niin, että piti vaihtaa välissä aineopiskelijaksi, koska 4v opintoaika täyttyi. Tein siis viimeiset kurssit sisulla, tappelemalla ja lyhyillä yöunilla.

Nyt kuitenkin tappelut on tapeltu! 55 suoritettua kurssia kaikkiaan. Näistä monet on koulukohtaisia, esim. abikursseja tai valinnaisia kursseja, mutta on ns. oppiaineitakin tullut opiskeltua enemmän kuin on pakko. Yo-kokeista olen tehnyt jo äidinkielen molemmat osiot. Vielä on enkku, psyka ja matikka edessä. Kirjoituksista voisinkin laittaa ihan erillistä postausta.

Mutta siis, luvassa olisi painimista ensin yo-kokeiden, sitten pääsykokeiden ja toivon mukaan vielä jatko-opintojen kanssa. Kerron kuinka lapsiarki vaikuttaa opiskeluun ja millaista äidin opinnot ylipäätään on tuolla nuorempien keskellä. Jos siis sinne asti päästään! Pitäkää siis peukkuja!

Ilmaisen julkaisemisen puolesta: Blogaaja.fi