Kategoria: Yo-kokeet

Pelottavan helppo koe. Siis Sellainen fiilis ainakin jäi… Osasin vastata vaadittuun kysymysmäärään ja moneen jopa mielestäni oikein. Toki, mun paha tapani on tehdä tyhmiä huolimattomuusvirheitä, joista ropisee miinusta. Ja vaikka olisinkin saanut laskettua hienosti vaikka ja mitä, se ei pätkääkään tarkoita tietty, että olisin laskenut oikein ja oikeaa asiaa.

Pisteitä odotellessa siis. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/03/07/2018-kevat-matematiikka-lyhyt-oppimaara Tuolta näkee kokeen, ja näkee myös oikeat vastaukset. Täytyypä todeta, että eiiiiii todellakaan mennyt kaikki oikein… 😛 Ei sinänsä yllättänyt. Mutta eiköhän tuosta läpi päässyt. Matikan kokeessa on se hyvä puoli, että siinä saa pisteitä myös yrittämisestä. Tarkoittaen siis, jos olen aloittanut laskea oikein tai olen laskenut edes jonkun osuuden oikein, siitä saa pisteitä, vaikka lopputulos sitten olisikin mennyt metsään. Olikohan viime vuoden pisterajoilla niin, että 22 pisteellä sai jo C:n, eli vastaa arvosanaa 7. Ei paha, tähän olisin jo ihan tyytyväinen, en mikään matikkanero kumminkaan ole koskaan ollut. A:han eli 5:n, läpipääsyyn, vaaditaan mitättömät 9 pistettä, joten tästä kokeesta on helppo päästä läpi. Jos osaa edes jotakin laskea, niin on melkeimpä pakko päästä läpi. En jaksa ainakaan uskoa, että kukaan lukion matematiikat opiskellut saisi hylätyn, jos on yhtään opiskellut tunneilla/kursseilla, miten kukakin. Itsehän kun en siis ole tunneilla ollut, opiskellut kurssit kotona.

https://www.ylioppilastutkinto.fi/ylioppilastutkinto/pisterajat/kevaet-2017-17-05-2017-16-32-11 Tuosta muuten löytyy kevään 2017 pisterajat. Näissähän pitää muistaa, että ne vaihtuvat joka vuosi. Pistetasot asetetaan yleisen koemenestyksen mukaan. Eli jos koe on ollut kaikille haastava ja vaikea, annetaan arvosanoja pienemmillä pisteillä ja jos taas on koe ollut helppo, tiettyyn arvosanaan vaaditaan enemmän pisteitä. Tänä vuonna siis pisterajat matikassa voivat olla hieman korkeammalla kuin viime keväänä.

Matikan koehan siis koostuu kolmesta osasta. A-osasta, joka pitää tehdä ilman laskinta. Aikaa on kolme tuntia, ja laskimen saa vasta sitten, kun A-osa on palautettu. Maolin taulukkokirja saa olla mukana myös tässä. Kun A-osa on sitten palautettu, voi aloittaa B-osan tekemisen. B-osa on jaettu kahteen osaan, B1 ja B2. Jaottelu on kutakuinkin niin, että B1:n laskut ovat helpompia ja B2:n enemmän soveltavia ja siten vaikeampia. Molemmissa osissa on 4-5 tehtävää, joista 3 pitää laskea. A-osaan kuuluu 6 tehtävää ja kaikki lasketaan. Yhteensä siis 12 tehtävää. Ei mikään mahdoton määrä, ja kun osa tehtävistä on helpompia, jaksaa aivot tuon verran työstää matikkaa yhdeltä istumalta.

A-osasta saa jo puolet pisteistä, joten siihen kannattaa panostaa. Osuuden tehtävät ovat lyhykäisiä ja koska ne pitää pystyä tekemään ilman laskinta, yleensä myös melko helppoja. Kannattaa siis käyttää aikaa tähän. B-osan tehtäviähän voi katsella jo, vaikka A-osa olisikin käsissä. Laskimen saa vaan vasta sitten kun eka osa on palautettu. A-osaan siis kannattaa panostaa. B-osassa kannattaa olla huolellinen, ja tehdä niin paljon kun vaan osaa. Kuten aiemmin kerroin, myös osittaisista oikeista laskuista saattaa saada pisteitä. Jos et siis tiedä, veikkaa. Miinuspisteitä ei jaella.

No huh huh, ei voi muuta sanoa. https://lusi-dataviz.ylestatic.fi/yo_kokeet_2018/PS-fi/index.html

Täytyy kyllä tunnustaa, että tämä koe yllätti mut täysin. Olen siis päntännyt, päntännyt, päntännyt ja vielä kerran päntännyt. En niinkään välttämättä koetta silmällä pitäen, mutta ihan yleisesti psykologiasta kiinnostuneena. Noh, olen näin äitinä tietysti lukenut todella paljon kasvatuspsykologiaa, koska se on ajankohtaista ja kiinnostavaa. Kaksi tehtävää kokeessa oli lapsista, ja molemmissa kyseltiin kehityspsykologiasta. En minä vastauksissani välttämättä aivan metsään mennyt kummassakaan, mutta ei kyllä osunut aivan nappiinkaan. Tai ainakin sellainen ”jämäkkyys” ja tietynlainen tiedeperäisyys jäi uupumaan. Mainitsin ehkä oikeita asioita, mutta liian häilyvästi.

Joo, siis kokonaisuutena kokeen ”ylimalkaisuus” yllätti minut täysin. Oletin, että enemmän olisi ollut sellaista ”Selitä motivaatio ja mistä se muodostuu” tai ”kerro ihmisen eri kehitysvaiheista” tai ”mitkä kaikki tekijät säätelevät ihmisen toimintaa” tmv. Mutta kysymykset olivatkin: ”Anna kaksi psykologista selitystä sille miksi paperin repiminen on isästä ja lapsesta hauskaa” ja ohessa aivan hellyyttävä ihana video, joka sai minut hihittelemään ääneen kokeissa. ”Pohdi miten psykologinen tieto auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta ja edistää suvaitsevaisuutta.”

Come on!!! Siis ei siinä, tiesinhän minä, että kysymykset edellyttävät enemmän kokonaisuuksien hallintaa, ja kokonaisuudet ovat kyllä hyvin hallussa sinältään. Mutta ne pari muttaa: a) käsitteiden viljely, kun niitä ei missään oikein pyydetä tai edellytetä b) keksi ensin mitä osaat ja mitä haluat käyttää, ja mieti sitten vasta mitä ehkä voisit vastata.

Toisaalta joo, oli enemmän valinnanvapautta ja pystyi keskittymään niiden asioiden käyttämiseen mitä osasi, mutta kyllä minä olin hämmentynyt totaalisesti. Kauhulla siis voin vain jäädä odottamaan tuloksia. Ja tässä kokeessa muuten ehdottomasti olisin kaivannut jo koko lukion käyttämääni metodia: Kirjoita koko teksti ensin käsin, puhtaaksi kirjoita koneelle, muokkaa ja parantele tekstiä samalla. En osaa muutenkaan oikein omia virheitäni löytää, mutta tietokoneen ruudulta se tuntuu aivan mahdottomalta.. :O

Noh, pidetään peukkuja, ettei kukaan muu osannut mitään ja mulle on pakko antaa armosta hyviä pisteitä xD

https://lusi-dataviz.ylestatic.fi/yo_kokeet_2018/EA-fi/index.html

Okei, täytyy sanoa, että ensin alkuun kokeesta jäi aika katastrofaalinen fiilis. Koe tuntui todella vaikealta ja vaativalta. Aivan liikaa erilaisia tehtävätyyppejä pienelle päälle, varsinkin kun tuollaisia ei juurikaan ole treenannut. Kaikista vaikeimmiksi koin ne, joissa piti jollakin tapaa (erityisesti itse kirjoittaen) täydentää lausetta yhdellä sanalla. Olen ollut noissa aina surkea, mutta vielä vaikeammalta ne tuntuivat yhtäkkiä ja oudokseltaan tuolla sähköisissä kokeissa. Osassa oli monivalintamahdollisuus, osaan piti kirjoittaa sana itse, joko vihjeen perusteella, annetun sanan perusteella tai ihan vain tekemällä itse päätelmiä.

Kuuntelutehtävät olivat ihan kivoja, vaihtelua niihin iänikuisiin harjoituksissa käytettyihin äänityksiin. Tuollaiset enemmän normaalia puhetta noudattavat äänitykset olivat mielestäni helpompia seurata. Eihän minulla ihan kaikki tietenkään oikein mennyt, mutta kuuntelu oli silti kiva. Vaikein tehtävä mielestäni oli se, missä piti luetusta piti osata vastata avokysymyksiin suomeksi. Annetut lukukappaleet olivat todella vaikeita. Mutta kai sieltäkin jotain pisteitä armosta saattaa ropista 😀

Esseetehtävä oli haastava. Aiheet olivat mielestäni lähinnä turhauttavia. Tein omani siitä, miten voi muuttaa maailmaa. Puhe, joka piti pitää muille asukkaille. Noh, sisällöltään varmaan tuohon merkkimäärään nähden (liian lyhyt!) tekstini on ihan ok, mutta en niin menisi vannomaan, että se täyttää millään tapaa puheen kriteerejä, vaikka aloitinkin Dear citizens..

6000 äänestäjästä 5000 oli sitä mieltä, että koe oli melko vaativa tai aivan liian vaikea.

Kaiken kaikkiaan kokeesta jäi fiilis, että laitettiin vähän kaikkia tehtäviä kokeilumielessä, ja katsotaan tämän kokeen perusteella mitä tehtäviä ensi vuonna kannattaa käyttää.

Harjoittelua sähköistä koetta varten. Normaalisti käytössä siis pöytäkone. Ja kuten kuvasta näkyy, nettijohto ei ylttänyt kovin mukavaan paikkaan…

Njoo, tänä keväänä ei vielä kaikki kokeet sähköisinä ole, mutta käsittääkseni ensi keväänä jo on. Minulla kuitenkin englanti ja psykologia ovat jo sähköisinä. Normaalisti käytän itse pöytäkonetta ja kokeita varten kannettavahan oli hankittava. Onneksi mieheni sisko lainasi konetta. Olisi se tympinyt kahden päivän takia ostaa kone. Onneksi lainakoneella selvittiin. Konehan pitää siis käynnistää muistitikulta, jossa on Abitti, sähköinen koeympäristö. Tämä oli minulle uusi juttu, ja vaati hieman harjoittelua. Koululta onneksi sai tikun kotiin ja pääsi vähän harjoittelemaan. Ei tarvitse olla sormi suussa kokeessa. Samoin myös oli netissä käytössä alusta, jossa pääsi harjoittelemaan sähköistä koeympäristöä.

Minulle tuo ei sinänsä ollut vaikeaa, koska nettilukion myötä on niin paljon joutunut pelaamaan tietokoneella ja sähköisessä oppimisympäristössä. Koeympäristö ei paljoakaan eronnut koulun oppimisympäristöstä ja siksi melko simppeliä. Oppimisympäristön käyttöä kun on ollut jo yli 4 vuotta aikaa treenata. Tekniset seikat ja jutut aiheuttivat ensin alkuun valtavasti stressiä, mutta olen nyt todennut, että se on turhaa. Koe menee varmasti hyvin ja apua voi aina pyytää, jos tulee teknisiä ongelmia. Aikaa on kuitenkin ihan reilusti, joten se tuskin loppuu kesken.

Sähköisessä kokeessa on nyt kuuntelu sekä kirjallinen koe yhdessä, vaikka ne ennen ovat olleet erikseen. Tämä on toisaalta ihan kiva uudistus, ei tarvitse niin pirun monena päivänä ravata koululla. Toisaalta, käsittääkseni ennen taas kirjalliseen osuuteen oli aikaa enemmän. Mutta olen jo asennoitunut kokeeseen niin, että minulla on ok englanti ja sillä pääsen niin pitkälle kuin pääsen. Osaan kuitenkin sujuvasti keskustella englanniksi ja tulla ymmärretyksi, niin yksi koetulos ei minua masenna. Minähän perhana pystyn lukemaan kokonaisia romaaneja englanniksi! En minä silloin huono voi olla. L:lää ei varmasti ole luvassa, mutta toisaalta ei myöskään I:tä.

Huomenna siis koe ja sen jälkeen voin kertoa paremmin tunnelmia niin englannista kokeessa kuin sähköisestä kokeestakin.

Enkun yo-kirjoitukset on jo huomenna. Mä olen yrittänyt tässä tällaista kielikylpymetodia. Ei ole enää oikein aikaa eikä energiaa päntätä kielioppia, joten olen ikään kuin sen varassa mitä jo osaan. Jotta englanti sujuisi mahdollisimman hyvin, olen nyt koittanut äikän yo:sta päästyäni lukea ja kuunnella mahdollisimman paljon englantia. Harmi kun tuo taapero ei vielä osaa englantia (eihän tuo osaa raukka vielä edes kunnolla äidinkieltäänkään), sillä se olisi ollut varsin tehokas lisä minun kielikylpyyni. Olisimme voineet täällä päivät keskustella vain ja ainoastaan englanniksi. Mutta ainakin nyt on kuunneltu ja luettu. En ole mikään loistava englannissa, joten koitan pärjätä niillä eväillä jotka mulla on. en halunnut kirjoittaa matikkaa pitkänä, joten valitsin mieluummin englannin pitkäksi. Ja ruotsiahan en kirjoita ollenkaan. En osaa vieläkään oikein sanaakaan ruotsia 😛 Kurssit oli yhtä tappelua…

Harry Potter and Philosopher’s Stone

Mutta, olen ollut aina Harry Potter-fani, ja kaikki kirjat osaan suomeksi jo suunnilleen ulkoa 😀 Pitkään aikaan en niitä kyllä ole lukenut, mutta mikäs sen parempi, kuin lukea samaa sitten englanniksi. Tavallaan ei haittaa, vaikka kaikkea ei ymmärräkään, koska tarinan osaa ulkoa. Mutta olen kyllä positiivisesti yllättynyt siitä, kuinka hyvin englantini sujuu. Kursseista en ikinä ole saanut 7 tai 8 parempaa arvosanaa (ja kuitenkin jopa 6 on vilahtanut) mutta silti minä ihan oikeasti luen jo toista romaania englanniksi!

Kun en lue, tai sanotaanko kun istun tietokoneella tekemässä omia juttujani (lue: pelaamassa tietokonepelejä) olen laittanut taustalle englanninkielisiä puheita Youtubesta. TED:n pätkät on tosi hyviä, selkeästi puhuttuja ja hyvällä englannilla kerrottuja. Ei ihan hirveästi viljellä puhekielisyyttä, mikä helpottaa minun työtäni. Ei tarvitse niin tiukasti koittaa miettiä, mikä on oikeaa englantia ja mikä puhekieltä. Puhekielikin on ihan hyvä osata mutta kokeissa siitä sakotetaan, joten juuri nyt ei kannata sitä osata.

Kirja minulla on ollut nämä muutaman päivän koko ajan mukana. Aina kun lapsi innostuu hetkeksi leikkimään jotain, nukkuu päiväunia tai katsoo lastenohjelmia, minä otan kirjan esiin ja luen. Illalla taas kun mies tulee kotiin ja viettää hetken lapsen kanssa ennen iltapaloja ja -pesuja, minulla on aikaa tulla koneelle ja laittaa englanninkielisiä videoita pyörimään. Ja tietysti sitten kun tenava on mennyt yöunille, on aikaa vielä pari tuntia.

Kummasti sitä sitten kaiken kiireen keskeltä löytyykin 3-4 tuntia aikaa opiskella. Mutta totuushan sitten on se, että tuo on kaikki minun ns. oma aikani, sekä se aika, jona täytyy tehdä kotityöt. Eli jostain sitä vaan joutuu tinkimään. Minun kohdallani ensimmäisenä tekemättä jää kotityöt. Toisena sitten joudunkin hylkäämään sen oman ajan. Opinnoista kun ei juuri nyt ole vähääkään varaa tinkiä.

Joskus on sitten niitäkin päiviä, kun lapsi menee yökylään, joko mummolle tai tädille tai minun ystävilleni. Tällöin on hieman enemmän aikaa. Mutta se tulee kyllä yleensä kulutettua joko ihan vain omaan itseen tai vaihtoehtoisesti parisuhteeseen. Seuraavana aamuna sitten kun alkaa olla lasta jo ikävä, malttaa yleensä tehdä vähän aikaa jotain järkevää. Mutta jos ”vapaata” on kerran kuukaudessa, ei siinä huvita sitä ainoata vapaataan tuhlata opiskeluun. Ei ainakaan kokonaan.

Äidinkielen yo-kokeet suoritetaan kahdessa osassa. Ensin on tekstitaidon koe, jossa kuuluu tehdä kolme tehtävää. Nimensä mukaan kokeessa siis testataan tekstitaitoja. Sinun taitojasi ymmärtää, käsitellä ja käyttää lukemaasi. Tehtävänantoja on yleensä 5, joista pitää tehdä kolme. ( https://drive.google.com/file/d/1Vak0BPBP-UQ7n0x-0M6b87Bo1GBRJfMC/view Tekstitaidon koe kevät 2018)

Yleisimpiä tehtävänantoja ovat analysoi, erittele, vertaile. Näihin kaikista eniten oikeastaan auttaa hyvät lukemisen taidot sekä kirjoittamisen taidot. Pitää ymmärtää se mitä lukee ja pitää osata itse kirjoittamalla osoittaa että on ymmärtänyt. Paljon pitää pystyä analysoimaan ja ns. syväluotaamaan tekstiä, jota lukee. Välillä itsestäni tuntui noissa tehtävissä, että tarkoituksia pitäisi löytää sieltäkin, missä niitä ei ole.

Hyvänä esimerkkinä tästä kokeesta ja vaatimuksista. Tein tuon tehtävän jossa pitää lukea katkelma Sofi Oksasen puhdistuksesta ja analysoida siinä esiintyvää miljöötä. Miljöötä, eli tapahtumapaikkaa ja ympäristöä. Ensinnäkin siitä oli vaikeaa saada aikaiseksi kaksi sivua tekstiä, ja toisekseenkin olisi pitänyt tietää minua tarkemmin, mitä kaikkea tuolla miljööllä haetaan. Hyvän vastauksen piirteistä (saatavilla tuolta koemateriaalien yhteydestä) katselin myöhemmin itse, että olisi pitänyt osata eritellä myös sosiaalista miljöötä. Eli kotona turvallista, ulkona ahdistavaa. En tätä kyllä tullut miettineeksi miljöötä eritellessäni. Osasin kyllä hienosti kertoa, että ollaan lehtimetsävyöhykkeellä (liekkö sekään edes oikein) koska ulkona oli koivuja ja nurmikkoa… 😛

Esseekokeessa puolestaan on tehtävänantoja hyvinkin paljon. Tämänkin vuoden kokeessa oli 12 tehtävää mistä valita.

(https://drive.google.com/file/d/1w32bdShe9ZrON_0pej6S8ybhWeEOFgya/view )

Itse valitsin tuon tehtävän 10, jossa piti lukea teksti Matkustajat bussissa ja sen pohjalta pohtia, mikä ohjaa minun elämäni tärkeitä valintoja. Tässä melko sama kuin tekstitaidon kokeessakin, että pitää osata tulkita ja osata kirjoittaa. Esseekokeessa (kuten tässäkin) voi olla myös kuvia ja ensi vuonna jopa videioitakin aineistona. Sähköistyvät kokeet on sinältään helpotus, koska kuka hullu jaksaa kirjoittaa 4-sivuisen esseen uudestaan ja uudestaan, jos siinä menee jotain pieleen… En minä ainakaan. Eka versio oli hyvä, ei pysty korjaamaan 😀

Noh, vinkkejä voisin antaa (arviointia en siis vielä ole saanut) sen fiiliksen pohjalta, mitä nyt on. Älä jännitä. Ne menee kyllä ihan kivasti, kun jättää turhan stressin pois. Käytännön asiat hoituu kyllä, ja se että se otsikko nyt oli väärällä rivillä tai jätit kappaleiden väliin tyhjän rivin sisentämisen sijaan, ei aiheuta sinulle hylättyä. Kunhan olet asennoitunut suorittamaan kokeen ja olet valmis käyttämään siihen annetun 6h aikaa. Minä lähden molemmista heti klo 12.00 kun poistuminen oli sallittua, ja täytyy sanoa, että olisi kannattanut kyllä käyttää kaikki aika hyväkseen. En minä hylättyä näilläkään suorituksilla saa, mutta paremminkin olisi voinut mennä, jos olisi jaksanut keskittyä. Eli keksity vain tekemään mahdollisimman hyvä suoritus, älä stressaa käytännöistä. Äikän koe ennen kaikkea on ”aikuistumisen mittaus” joten se että osaat ajatella ja sinulla on sanottavaa tulee tosissaan näkyä tekstissäsi. Tässä ehkä koe oli minulle helpompi kuin monelle 18v. kokeen tekijälle, koska on elämänkokemusta ja näkemystä jo enemmän. Niin, ja lue, lue, lue ja lue. Ei tarvitse päntätä pelkkiä oppikirjojakaan, vaan lue aivan kaikkea. Lehtiä, kirjoja, satuja mitä vain!! Kaikki sivistää sinun kielellistä osaamistasi, laajentaa näkemyksiäsi, ymmärrystäsi jne. Ja koska kokeissa usein on artikkeleita ym. pohjamateriaalina, helpottaa niiden lajin osaaminen suoritusta kaikkineen.

Nyt on siis hyvä syy ottaa kirja käteen ja painua löhönurkkaan mukavasti kerälle ja nauttia 🙂 Tässä kokeisiin luen vain.. jos joku erehtyy kysymään 😉