Kotiäiti lähtee takaisin kouluun (toivottavasti)

Porthaniassa PII-salissa pidettiin psykologian pääsykoe.

Jo vain! Olisi yksi pääsykoe taas tehty! Koe oli sellainen keskivaikea. Ei ihan niin kammottava kuin mitä odotin. Jos vain olisin jaksanut lukea kunnolla, olisin voinut kokeessa jopa menestyä. Mutta en lukenut niin en tule kyllä menestymään 😛   https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/laak_2017_psykologia_valintakoe.pdf 

Tuolta voi käydä kurkkimassa viime vuoden koetta. Tämän vuoden koetta ei ole vielä julkaistu. Kokeessa oli oikeastaan kolme osiota. Ensimmäinen osio oli tilastomatematiikkaa. Melkoisen haastavaakin matikkaa mielestäni. Olisin itse ollut jopa aivan totaalisen hukassa noissa kokeissa, jos en olisi vanhaa koetta kotona selannut ja harjoitellut. Hämäävintä on se, että laskentakaavat pitää valita koemateriaalista. Eli kaavat on muistettava ulkoa. Koskaan omassa pääsykoekirjassani en päässyt niin pitkälle, että olisin yhtäkään kaavaa osannut käyttää tai mitään.. 😛 Matikan osuus on siis todella vaativa, joten matikkaan kannattaa opinnoissa panostaa.

Toinen osio on kysymyksiä annetuista ennakkomateriaaleista. Kysymykset olivat varsin loogisia ja selkeitä, ja niihin olisi varmasti osannut vastata jos olisi ehtinyt opiskella ennakkomateriaalit kunnolla. Eli nekin kannattaa opiskella hyvin. Tässä ei tarvinnut muistaa typerää nippelitietoa, mutta kokonaisuudet pitää hallita sitäkin paremmin. Kysymykset ja vastaukset olivat varsin pitkiä ja niihin piti käyttää aikaa ja energiaa.

Paikalle alkaa kasaantua kokeeseen menijöitä.

Kolmas osio oli hämmentävä. Sen tehtävänä oli ehkä mitata loogista päättelyä. Tehtävänanto oli siis tyyliin: 5 ihmistä saavat päättötodistuksen sukunimen kirjaimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Kirjaimet on J, K, M, S ja T. Jokainen näistä viidestä soittaa yhtä soitinta, on syntynyt tiettynä kuukautena, hakee tiettyyn opiskelupaikkaan jne. Ja kuka tekee mitäkin pitää päätellä seuraavanlaisista lauseista: Kemiaa opiskelee ensimmäisenä tai viimeisenä todistuksen saava; Se jonka etunimi alkaa A:lla on syntynyt marraskuussa. Ja niin päin pois. Uskon, että tämän osion sain tehtyä melkoisen hyvin oikein, mutta sillä ei taideta vielä opiskelupaikkaa saada 😀

Kanssani koetta oli tekemässä n. 40-50 henkeä. Ja kaikkiaan hakijat oli jaettu 16 eri paikkaan tekemään koetta. Jos jokaisessa oli yhtä monta hakijaa, on niitä likempänä 1000. En siis jaksa uskoa, että minun pisteeni olisivat lähelläkään parhaimmistoa noin isosta otannasta. Koe alkoi klo 9.09 ja poistua sai 10.00, koeaikaa oli 14.09 asti. Ensimmäiset tosiaan lähtivät jo 10.00, joten en minä huonoinkaan voinut siis olla. Ilmeisesti jotkut tulivat vain tekemään kokeen aktiivimallin tmv. täyttämiseksi, koska tuossa vajaassa tunnissa ei ehtinyt todellakaan edes lukea kaikkia koe-kysymyksiä.

Yliopistoon mennessä on alettu jo ymmärtää, että vessataidetta on turha estää. Parempi tehdä sille tilaa.

Minua ei sinänsä harmita, vaikka en yliopistoon pääsisikään, koska olen nyt todennut että AMK on paljon enemmän se mun juttu. Mutta olihan tuo ihan mieltä avartava kokemus, ja jokseensakin sai maistiaisen sieltä ”viisaampien” maailmasta 🙂 Ehdottomasti kannatti siis käydä kokeilemassa siipiään. Oli kivaa huomata, että jos ensi keväänä vielä haluaa yrittää uudella energialla, ei läpipääsy kuitenkaan ole millään tapaa mahdottomuus!

Psykan pääsykoemateriaalit, myös tuo kirja…

Nyt olisi siis valmistauduttava psykan pääsykokeisiin yliopiston puolelle. On pakko sanoa, että mun opiskelumotivaationi tällä hetkellä on aika kuollut. Jotenkin on nyt näiden yo-kokeiden ja pääsykokeiden myötä tullut sellainen fiilis, että aivan sama mitä teen, niin tuhoon nää hommat on silti tuomittu :O Siis psykaa oon lukenu niin pirusti ja sit saan siitä kaikkein huonoimman tuloksen yo-kokeissa? Ja tohon sosiaalialan pääsykokeeseen luin ja opiskelin 100 sivua asiaa, mutta millään ei ollut merkitystä, kun olis pitäny opetella sitä aivan merkityksetöntä nippelitietoa? Ja enkun oikein/väärin-kysymykset pystyin sössimään oikeesti liki täysin, tekstistä jonka kyllä mielestäni ymmärsin.. Ja kun olen noita psykan vanhoja pääsykokeita katsellut (https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/laak_2017_psykologia_valintakoe.pdf) en voi oikeasti muuta sanoa, kuin että näyttää jotenkin siltä, että mä en voi niistä läpi päästä lukemalla muutamaa artikkelia ja opiskelemalla vähän tilastomatematiikkaa. Mun pitäis olla oikeasti joku tilastollinen nero ja ymmärtää tehty tutkielma täysin. Eli olisi pitänyt oikeasti opiskella psykologiaa vuosia, tilastotieteitä vähintään, että mulla vois olla mitään toivoa tollaisen kokeen suorittamiseen. Siihen on toki sentään 6h aikaa, mutta silti. Mun vakaat kuvitelmat ovasta älykkyydestäni on alkaneet rapista uhkaavasti.. 😛 Ehkä se tästä. Jos nyt yrittäisi kaikkensa, niin sitten voi sanoa ainakin tehneensä parhaansa. Jos ei onnistu niin menköön kiireisen kotiäidin elämän piikkiin. Eipä paljon lukurauhaa ole herunut 😀 Ja helppohan se noilla rikkailla on, ei muuta kun valmennuskurssille! Siellä opetetaan  ja neuvotaan, minä yritän itse keksiä.. https://www.valmennuskeskus.fi/valmennuskurssit/psykologia/kurssit Mutta tuolta kun katselee noita valmennuskurssien hintoja, ei tarvitse todellakaan ihmetellä, miksi minä en moisille osallistu. Meidän perhe kun elää yhden miehen palkalla, ei tuollaiset useamman sadan euron menoerät tule ihan juuri kysymykseenkään. Tässä nyt on kuitenkin ehkä pari viikkoa aikaa opiskella, toivotaan että jotain siinä vielä ehtisin oppia. Matikan kirjassa olen jo puolivälissä, kaikki helppo on käyty läpi 😛 Lopuista yritän tajuta edes jotain.. Ja sitten nuo lukumateriaalit… Pystyy pystyy, jaksaa jaksaa!

Köh… Melkein uskaltaisin sanoa, että tämä mamma ei syksyllä taida lähteä jatko-opintoihin.. Perusosiot kokeessa oli sinältänsä ihan helpot. Oli enkun tekstikappale, joka piti lukea ja sen perusteella vastata kysymyksiin. Mielestäni tämä sujui ihan hyvin, mutta ilmeisesti olin kuitenkin kymmenestä kysymysestä vastannut 6:n väärin, että ei se sitten niin hyvin mennyt… Matikasta taisi olla 14 kysymystä, ja niistä sain suurimman osan oikein. Valikoivasti vähän prosenttilaskua, murtolukuja ja todennäköisyyttä. Pari helppoa sanallista tehtävää. Ihan simppeliä matikkaa, ja itse mokailin hölmösti yksikkömuunnostehtävissä. Pitänee kertailla nesteiden yksiköitä ja niiden muutoksia 😀 Äikkä taas oli mulle ainakin tosi helppo. Tekstikatkelma joka piti lukea ja sen perusteella vastata kysymyksiin. Sain siitä kaikki oikein.

Mutta, viimeinen ja vaikein osuus.. 40 kysymystä aineistoista… Aineistoista, joita oli 100 sivua, noin suunnillleen. Ja kysymykset oli tasoa: Mikä seuraavista ei ole itsemääräämisen teorian osateoria? 1.psykologisten perustarpeiden teoria 2.kognitiivisen arvioinnin teoria 3. kausaalisuusorientaatioteoria 4. kognitiivinen sisältöteoria  

TAI Millä menetelmällä aineisto kerättiin opiskelijaohjauskäytäntöihin liittyvässä tutkimuksessa (Kälkäjä ym.)?  1. Aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä erään sairaanhoitopiirin koko
henkilökunnalta. 2. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla erään sairaanhoitopiirin koko hoitohenkilöstöltä. 3. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla harkinnanvaraiselta otokselta. 4. Aineisto kerättiin sähköpostikyselyllä erään sairaanhoitopiirin koko
hoitohenkilöstöltä.

Ensimmäiseen kysymykseen piti osata vastata sillä, että kaikki muut oli mainittu annetuissa teksteissä (tai siis ilmeisesti yhdessä niistä) paitsi tietty oikea vastaus, joka oli btw 4. Toiseen kysymykseen piti muistaa, että millä tavalla kahdesta samaan aiheeseen liittyvästä tutkimuksesta toiseen oli kerätty materiaali. Tähän oikea vastaus oli 4 myös. Jos kysymys olisi ollut siitä toisesta tismalleen saman aiheen tutkimuksesta, oikea vastaus olisi ollut 2 tai 3. Joten KOMPAKYSYMYKSIÄ, vaikeita kysymyksiä ja nimenomaan sellaisia kysymyksiä, joita kukaan ei koskaan odota kokeessa tulevaksi. Ei tullut mieleenkään, että minun pitäisi osata noiden tutkimusten tekijöiden nimet, ei tullut mieleenkään, että minun olisi ulkoa pitänyt muistaa tutkimuksesta sen tiedonkeruumenetelmä tai varsinkaan se, kerättiinkö tiedot koko henkilökunnalta vai vain hoitohenkilökunnalta.

Olisin siis todella olettanut, että minun olisi pitänyt osata ja ymmärtää jotain esitetyistä tutkimuksista, mutta pääasiassa minulta kyseltiin aivan turhanpäiväistä nippelitietoa, millä ei ole mitään merkitystä sen enempää osaamiseni kuin koulutuksenkaan kannalta. Jotenkin jäi kyllä huijattu maku. Että olisi siis oikeasti pitänyt opetella nuo 100 sivua tekstiä ulkoa, koska sieltä saatetaan kysyä ihan mitä vain. Pitipä erääseen kysymykseen osata vastata prosenttiosuuksia tutkimuksen tuloksistakin…

Pisteytyshän näissä toimi siten, että oikeasta vastauksesta sai yhden pisteen, ja väärästä vastauksesta tai vastaamatta jättämisestä sai -0.3 pistettä. Kokonaisuudessaan saisi siis 89 pistettä, jos kaikki on oikein. Enkun osuus toi itselleni jo roimasti miinusta, mutta eipä tuossa ennakkomateriaalin osuudessakaan ollut kuin alle 30 oikeaa vastausta. Että nähtäväksi jää…. Jos vielä ensi vuonna joudun/haluan hakea, olen sen verran viisaampi, että säilytän ennakkomateriaalit koetta varten. Olisin edes pari vastausta voinut tarkistaa papereista. Nyt olin hölmö, ja heitin kaikki sitä mukaa menemään, kun mitä ehdin lukea. Toki, kokonaisuudessaan koeaikaa näihin kaikkiin osuuksiin oli vain 90 minuuttia, että materiaaleista etsittävä tieto olisikin pitänyt löytää aivan ennätysnopeasti. Itselläni koeajasta jäi käyttämättä noin 20 minuuttia, joten siinä ajassa ei kauheasti ehdi papereita plarata. Tosin, tuon 20 minuutin ajan olisin voinut enkkuun keskittyä paremmin.

Nyt ei auta muu, kuin jäädä odottelemaan, tuleeko kutsua varsinaisiin pääsykokeisiin. Ne on vissiin joskus kesäkuun puolella, että ehkä toukokuun lopulla tulee kutsu jos on tullakseen.

Tähän väliin tällainen ohimenevä informaatio, että olen blogini alun siirtänyt nettisivulta toiselle käytännöllisistä ja teknisistä syistä. Edellisellä sivulla blogia oli sekä hankalaa lukea, että muokata. Kaikki tekstit tätä ennen on vain kopioitu edelliseltä nettisivulta. Siksi siis alkupään päivämäärät eivät pidä vähääkään paikkaansa.

Nettilukio hei! Aika vau! Mä siis oikeesti suoritin kokonaisen lukion, ihan vain kotona. Aika uskomatonta! Ja tosiaan, alustavat pisteet yo-kokeista on saatu, että kyllä niistä kaikista ainakin läpi pääsi. Tietty ne on nyt Otavan opiston, eli mun oman lukion opettajat ensin arvioineet ja nyt ne menee YTL:n sensoreiden arvosteltavaksi vielä. Sensorit voi sitten päättää joko lisätä tai vähentää pisteitä.

Kun sitten sensorit on arvostelleet kaikki kokeet, pisteet on annettu, alkavat he viisaissa mielissään päättää pisterajoja. Joka vuosi eri arvosanoihin tarvitaan eri pisteet. Pisterajat määrätään sen mukaan, kuinka vaikea koe on sinä vuonna yleisesti ottaen ollut. Eli jos kukaan ei ole saanut kovin hyviä pisteitä, saa pienemmillä pisteillä parempia arvosanoja ja vastaavasti jos suurimmalla osalla koe on mennyt hyvin, on pisterajat paljon tiukemmat. Sen verran kuitenkin uskallan omista alustavista pisteistäni vanhojen pisterajojen perusteella päätellä, että kyllä ne läpi meni. Lopullisia arvosanoja en kuitenkaan vielä uskalla lähteä veikkailemaan.

Mun opiskeluaikani, oma aikani ja kokeisiin valmistautumisaikani, suurimmaksi osaksi. Kuva nyt ei ihan tee oikeutta taaperon yövaloille :O

Sen verran vanhoja pisteitä katsellessani olen koostanut, että muut kokeet meni ihan odotetusti, paitsi psykologia. Olen siis todella pettynyt omaan suoritukseeni ja saamiini pisteisiin. Kuten aikaisemmin kerroinkin, koe oli todella vaikea ja hämmentävä mielestäni. Nytkin, olin kaikkeen kyllä vastannut oikein, mutta aivan liian suppeasti ja yksipuolisesti. Eli olisi pitänyt vain kirjoittaa pitempiä ja laajempia tekstejä, kun sitä kerta ei ollut kiellettykään. Mutta sillä arvosanalla on sitten mentävä, mikä sieltä tulee. Ei mahda enää mitään. En aio lähteä ensi vuonna korottamaan. Kokeet olisi voineet sujua paremmin, jos niihin olisi ehtinyt valmistautua vielä paremmin ja syvällisemmin. Toisaalta, luin nyt jo aivan hulluna, aina oikeastaan kun vaan pystyin. Lainasin paljon kirjoja, materiaalia kirjastosta, luin enemmän kuin mitä kursseilla opetettiin ja panostin todella paljon psykan kokeeseen. Siksi se ehkä menikin penkin alle. En mä nuorempana ikinä lukenut kokeisiin, ja arvosanaksi tuli se mikä sattui tulemaan. Nyt sitten suututtaa, kun näki paljon vaivaa ja siltikään ei menestynyt. Eli tässä nyt sitten lopullisia pisteitä odotellessa. Mutta läpi se meni hei!!!

Vaikka tuo psyka nyt olikin ehkä hieman pettymys, mun täytyy sanoa, että oon aika pirun ylpeä itsestäni! Mä olen tehnyt tämän kaiken, ihan itse, kotosalla kaiken muun normaalin elämän ohessa. Muut voi olla opiskelijoita täysipäiväsesti, mä olin opiskelija kun elämältäni ehdin. Aina ei kieltämättä olis kiinnostanu, eikä varsinkaan äitiyden myötä tahtonut olla aikaa tai energiaa, mutta sillä suomalaisella sisulla! Periksihän en prkl voi antaa, kun sitä ne kaikki kumminkin odottaa! Nyt mä olen sitten ansainnut oman valkolakkini ja voin hyvillä mielin keskittyä jatko-opintoihin! Tänään julkaistiinkin psykan pääsykokeiden loput materiaalit. Semmonen suunnilleen 100 sivua lisää luettavaa. Huhheijaa..

Sosionomin linjalle AMK:hon esivalintakokeet järjestetään jo 19.4. eli viikon päästä. Niihin oli se 100 sivua luettavaa. Niihin olen nyt hiljalleen aloittanut (tosin yo-kokeiden jälkeen oli ainakin kaks viikkoa kun en tehnyt sitten yhtään mitään opintoihin viittaavaa) lukemisen, ja vielä olisi ”muutama” sivu tuosta sadasta lukematta… Hoo, ja tuollaista virallista tekstiä, tutkimuksia ja sen sellaisia, eli ei mitään kevyttä iltalukemista.. Noh, viikossa ehtii kuitenkin paljon, kun lukee aina kun pystyy. En usko, että mitään noista luettavista tarvitsee sinältään ulkoa osata, enemmänkin ymmärtää kokonaisuudet. Esim. tutkimustuloksia siitä, miksi ihmiset velkaantuu. Tai onko opiskelijoidenohjaajat motivoituneita, onko heillä riittävästi aikaa ja resursseja opettamiseen jne. Eli tuskin on osattava mitään ulkoa, mutta ymmärrettävä kokonaisuudet ja mitä on tutkittu ja miksi. Mutta kyllä sitä siinäkin on lukemista ihan riittävästi. Esivalintakoe on sinänsä hauska, että se tehdään kotona netissä. Sähköpostiin saan kirjautumistunnukset, ja esivalintakokeen perusteella sitten valitaan ne jotka pääsevät vasta varsinaiseen pääsykokeeseen.

Tässä kohtaa ei voi mitään muuta kun pyytää että kaikki pitää peukkuja ja toivottavasti jaksan ahkerasti lukea. Monistenippu kouraan ja lapsen kanssa leikkikentälle. Taapero saa painaa pihalla sydämensä kyllyydestä kun minä koitan samalla lukea sitä monistenippuani läpi. Päiväunilla on myös hyvää aikaa lukea. Siinä on yleensä 1-1,5h hyvää aikaa (useimmiten vaan se 1h, mutta on sekin jo aikaa). Illalla vielä sitten kun mies tulee töistä (nyt iltavuorossa, joten vasta 18 tienoilla kotosalla..) saan hetken opiskeluaikaa ennen iltapuuhia. Niin, ja kun olen laulanut tuutulaulun ja lapsi nukkuu, kuten kuvassa kauniit yövalot näkyy, sitten on aikaa, jos aivot vielä toimii 😛 Taistellaan nyt ensin tuo esivalintakoe, murehditaan sitten vasta psykan pääsykokeita!